Vispipuuro on ollut jo jonkin aikaa salonkikelpoinen jälkiruoka myös fine dining ravintoloissa. Siksi ajattelin, että se sopii mainiosti jälkiruuaksi myös meille Itsenäisyyspäivän iltana. Suomalaisia makuja parhaimillaan. Ohje on Makulehdestä. Tein vispipuuron jo päivällä ennakkoon ja vatkasin sen kuohkeaksi juuri ennen tarjoilua, joten puuro oli hieman haaleaa kun söimme sen. Makeutta annoksessa on, koska marja on vadelma, eikä punainen viinimarja tai puolukka. Sokerin määrä on kuitenkin melko maltillinen. Näyttävyyttä annokseen saa myös tarjoiluastioista. En anna astioiden juurikaan pölyyntyä kaapissa niitä säästäen, vaan käytän kaikkia aktiivisesti. Eräältä sukulaiselta opin, että kaikki maistuu paremmalta kauniisti tarjottuna, yllätysvieras sai silloin tuoremehua jalallisesta lasista ja jäi hyvänä vinkkinä mieleeni, johon toisinaan turvaudun. Annoksesta riitti hyvin…